|
Sokerivero, suolavero vai rasvavero? Sokerivero on ollut julkisuudessa pinnalla, kun osa poliitikoista ja virkamiehistä vaativat sokeria verotettavaksi terveysperustein. Tarkoitus on hyvä, muuta haasteellinen. Sokerinkäyttöä on puolusteltu elintarvikeliiton puolelta, sillä että ruokavalio on kokonaisuus ja sokeri vain yksi osa kokonaisuutta. Sokeriveron puolesta ja vastaan löytyy lukuisa määrä mielipide- ja blogikirjoituksia.  Kuva: avainapteekit.fi Onko sokeri sitten syypää suomalaisten lihavuuteen? Syövätkö suomalaiset liikaa sokerilla höystettyjä herkkuja, välipaloja ja limsoja? Lihavuus ja siihen johtaneet syyt ovat monimutkainen kokonaisuus, jota ei yksi yksittäinen tekijä aiheuta. Tutkimustietojen mukaan lihavuutta eniten edistää fyysinen liikkumattomuus eli passiivinen istuminen (1). Istuminen on yhtä helppoa lihavalle kuin laihalle. Liikkuminen on huomattavasti vaikeampaa lihavalle kuin laihalle. Lihavuuden taustalla voi olla mm. sekaisin oleva tunteet ja kadoksissa oleva ateriarytmi. Mitä ateriarytmi sitten tarkoittaa? Syödään kun huvittaa tai ahdistaa tai palkitaan itseään herkuilla rankan päivän päätteeksi. Vai tarkoittaako ateriarytmi tasaisin väliajoin tapahtuvaa ruokailua oli sitten nälkä tai ei.  Säännöllisellä ateriarytmillä voidaan tarkoittaa sitä, että syödään hyvää, monipuolista, laadukasta ruokaa riittävän paljon. Näin tullaan kylläiseksi ja pystytään elämään virkeänä muutaman tunnin päivässä eteenpäin. Optimaalisinta olisi syödä suurin osa päivän energiantarpeesta aamun, aamupäivän ja päivän aikana. Tällä rytmillä voidaan välttyä iltaa kohden kasvavalta näläntunteelta, joka muuttuu lopulta hallitsemattomaksi rasvaisten ja sokeroitujen ruokien ahmimiseksi.
Miten sokeri voi vaikuttaa ateriarytmiin? Tasaisin väliajoin syöty oikea ruokaa vähentää tarvetta napostella pikkuherkkuja pitkin päivää. Joten onko sokeriverolla oikeasti vaikutuksia kansanterveyteemme? Vai olisiko suolan verotuksella enemmän hyötyjä kansanterveytemme kannalta? Suomalaisethan saavat tunnetusta paljon suolaa ruokavaliostaan. Suola on kuitenkin suurempi riskitekijä sepelvaltimotaudin ja verenpaineen kehittymisen kannalta kuin sokeri. Entä rasva, pitäisikö sitäkin? Tutkimusten mukaan rasva on riskitekijä sepelvaltimotaudin kehittymiselle (2). Edistävätkö runsasrasvaiset ruokavaliot lihomista? Tutkimusten mukaan rasva yksinään ei ole aiheuta lihavuutta (3). Harvalla suomalaisella on hallussa ruokavalion kokonaisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että kasvisten, marjojen, ja hedelmien määrä ruokavaliossa on vähäinen, mutta lisättyä sokeria, suolaa ja vääränlaisten rasvoja on runsaasti. Olisiko siis sokerin, suolan ja rasvan terveysperusteinen verotus vastaus siihen, että ruokavalio saataisiin suomalaisilla haltuun? Veroilla saadaan toki lisää rahaa valtion kassaan, mutta kerättyjen verojen vaikutus kansanterveyteen on vähintäänkin mielenkiintoinen asia. Ehkä kerättyjen verojen ansiosta saadaan resursseja neuvoloihin, jossa voitaisiin neuvoa lapsiperheitä ruokailutottumuksista, säännöllisestä ateriarytmistä ja opettaa perheitä lukemaan elintarvikkeiden pakkausselosteita. Kaiken kattavaa ehdottomuutta kaikkea sokeria kohtaan ei ole mielestäni suositeltavaa. Sokeriahan löytyy myös marjoista ja hedelmistä. Olisiko sokeriverolla vaikutusta myös hedelmien ja marjojen hintoihin? Jos sokeriveron kohdennetaan vain tiettyihin tuotteisiin, niin saadaanko terveellisempien tuotteiden hinnat alaspäin? Tällä hetkellä pieni pussi maustamattomia ja suolattomia pähkinöitä maksaa Suomessa enemmän kuin jättikokoinen karkkipussi. Miksi? Lähteet:
|
AuthorI´m a pharmacist with the special interest in the nutrition. Currently studying nutrition at the Univeristy of Helsinki. . Arkisto
June 2020
Kategoriat
All
|
RSS Feed