Stressin vaikutukset suoliston toimintaan

Stressi on pinnalla niin somessa kuin arjessakin. Olen päässyt sukeltamaan stressin uskomattomaan maailmaan oman kokemuksen kautta, sekä tutustumalla tieteelliseen puoleen opintojeni osalta. Jokainen ihminen tarvitsee hyvää stressiä selviytyäkseen elämästään. Jos stressi pitkittyy ja siitä tulee jokapäiväinen kumppani, elämä hankaloituu. Stressin vaikutukset koko elimistölle ovat hyvinkin moninaiset. 

Kuva mielestäni kertoo hyvin stressin kahtia jakautuneisuuden. Stressi ei vain pahenna kipuoireita, vaan stressillä on mitä uskomattomia vaikutuksia koko elimistön toiminnalle. Verenpaine nousee, kortisolitaso on jatkuvasti koholla, napaläskiä kertyy vyötärölle (viskeraalirasvaa), immuniteetti heikkenee, verensokeri heittelee ja mieli menee kuin vuoristorata ylös ja alas. Stressi vaikuttaa myös heikentämällä vatsan ja suoliston toimintaa. Stressaavassa tilanteessa keho kokee tilanteen niin, että nyt on tärkeää pysyä hengissä eikä vain sulatella rauhassa ruokaa. Jos stressi on lyhytaikaista, se kuuluu elämään, mutta lyhtyaikaisena sen tulisi pysyäkin.

Stressin pitkittyessä alkaa ilmaantua erilaisi oireita kehoon. Pitkittyneen stressin syitä voivat olla esim. työkiireet , jokin pitkäaikainen sairaus tai sisäilmaongelmia. Myös elämä, joka on jatkuvaa suorittamista niin työpaikalla kuin vapaa-ajalla, voikin aiheuttaa pitkittyessään negatiivista stressiä. Unelmatyö, jonka oli tarkoitus antaa flow:ta elämään, voikin kääntyä pitkällä aikavälillä painajaiseksi, jos omasta jaksamisesta ja palautumisesta ei muista pitää huolta. 

Tapaan töissäni asiakkaita, jotka tulevat hakemaan apua närästykseen, ummetukseen, löysään vatsaan. Hyvin usein selviää, että taustalla on vaikka mitä kiireitä töiden suhteen, uni jää vähäiseksi, liikunnasta ei tietoakaan ja ateriat ovat mitä milloinkin ehtii suuhun laittamaan.
Stressin yhteydessä ruoansulatus heikkenee, mahalaukun limakalvojen uusiutuminen hidastuu, mahalaukkua suojaavan emäksisen bikarbonaatin erittyminen vähenee, mahalaukun toiminta hidastuu ja mahalaukun tuottaman happaman mahanesteen koostumus voi muuttua. Mahaneste sisältää vettä, entsyymejä, kuten pepsiiniä, suolahappoa, suoloja ja limaa. Stressin vaikutuksesta mahanesteen eritys voi vähentyä, syljen eritys voi vähentyä, mikä näkyy esim. jatkuvana suun kuivumisena. Stressin seurauksena ravintoaineiden imeytyminen voi heikentyä sekä ohutsuolen peristalttinen liike hidastua. 

Nämä kaikki voivat johtaa erilaisiin toistuviin vatsavaivoihin (vatsaa särkee, turvottaa, kramppaa, polttelee). Ruoka ei pysty sulamaan mahassa kunnolla, koska esim. suolahapon puute vaivaa ja se häiritsee mm. proteiinien sulamista. Se voi johtaa myös B-vitamiinin, magnesiumin ja raudan heikentyneeseen imeytymiseen. Lisäksi, kun mahassa ei ole riittävästi suolahappoa, niin mahalaukun aseptinen tehtävä heikentyy. Suolahapon "tehtävänä" on ottaa hengitysilmasta ja ruoan mukana tulevat pöpöt ja inaktivoida (=tappaa) ne. 

Ilman suolahappoa bakteerit ja mikrobit pääsevät elinkykyisenä suolistoon ja tämä voi mahdollisesti johtaa bakteerien liikakasvuun ohutsuolessa. Tämä voi lisätä suolen limakalvon läpäisevyyttä. Stressaantunut ihminen kärsii häiriintyneestä ruoansulatuksesta ja ravintoaineiden häiriintyneestä imeytymisestä, ja tämä voi johtaa pitkään jatkuessaan suoliston mikrobitasapainon häiriintymiseen. Eli pitkään jatkuessaan stressi voi johtaa suolisto-ongelmiin ja pahimmillaan tilanne vaikuttaa koko kehon hyvinvointiin.

Tärkein ohje tässä vaiheessa on se, että stressistä on jotenkin päästävä eroon. Pelkästään monivitamiinin tai vatsansuojalääkkeiden käyttö ei auta. Stressiä vastaan auttavat riittävän pitkä uni, riittävä palautuminen. Hyviä keinoja ovat kehoa rauhoittava liikunta, esim. metsässä kävely, mindfulness harjoitteet, yin jooga. Ruokavalion merkitystä ei voi vähätellä. Stressaantuneena syö helposti mitä sattuu, napostelee pitkin päivää ja ateriarytmi voi olla sekaisin. Stressin aikana ruoansulatus on voi olla häiriintynyt, joten stressaantuneena ei voi eikä kannata syödä huonosti sulavaa raskasta rasvaista ruokaa, esim. punaista lihaa, tai makkaraa, pikaruokia. Kannattaa siis suosia kasvisruokia (lämpimiä kasvispatoja, kasvissosekeittoja) sekä marjoja (vaikka smoothien muodossa). Ruoka kannattaa pureskella kunnolla syömisen yhteydessä ja keskittyä tietoisesti syömään. 

Eli jätä kännykkä laukkuun, sammuta tv ja pistä läppärin kansi kiinni kun syöt ja keskity tietoisesti syömiseen. Annoskoot kannattaa pitää kohtuullisena ja huolehtia tasaisesta ateriarytmistä. Proteiinien riittävä saanti on tärkeää ja sitä saa esim. kalasta ja palkokasveista. Hyviä rasvoja tarvitaan myös stressaantuneena ja niitä saa rypsöljystä, camelinaöljystä, oliiviöljystä, kalasta, pähkinöistä ja siemenistä. Suosi myös kuituja ruokavaliossasi päivittäin. Hyviä kuidun lähteitä ovat täysjyväviljavalmisteet (ruis, ohra, kaura). Kuidulla on merkittävä vaikutus vatsan toimintaan ja kuitupitoisella ruokavaliolla on myös vaikutusta painonhallintaan stressinhallinnan ohella.

Itselleen kannattaa olla armollinen ja myötätuntoinen. Muutos ei tapahdu hetkessä. Omaa palautumista ja jaksamista kannattaa vaalia. Psykologisempaa otetta omaan palautumiseen voit kuunnella podcastista https://soundcloud.com/goodco_coaching/2-kaisa-jaakkola-ja-palautuminen tai lukea seuraavasta: https://www.zeneraattorit.fi/blogi/ .